Satulan kuvia sekä hölmö, hölmö Haddi

Heti alkuun tässä näitä myytävän satulan kuvia. Anteeksi kesto, tiedän että lupasin laittaa kuvia jo aiemmin mutta tiedättehän te meikän muistin...

Satula on ihan ok kunnossa, hiukan on siipi kulunut mutta uskoisin että sen saa öljyllä tummennettua. Hintana 300€. Jos löytyy kysyttävää niin kommenttia voi pistää, mailiin (latu93@hotmail.com) taasen voi laittaa postia jos haluaisit satulan kokeiltavaksi. :) 






EN MYÖNNÄ ETTÄ TÄSSÄ ON HADDI. :-----D En tajua miten se sai loimensa noin, ja mikä oudointa niin mikään ei ollut rikki ja kaikki soljet oli kiinni! Miten lienee tuossakaan toheloinnissaan onnistunut.... Siellä se laitumella seisoi eikä uskaltanut liikahtaa mihinkään, raukka. :_D Hirveän nolona oli kun Miian kanssa räkänauruisina sitä pelastettiin...


Ja vielä loppuun kuvaa siitä, mitä olen tämän viikon puuhaillut -maalannut, ja paljon! Tallista maalasin vain ikkunankarmit valkeiksi, mutta olen maalannut myös aittaa ja grillikatos kokonaan uusiksi, kaikki ovet jne. 
Kyllä kelpaa Haddin muuttaa kavereineen tänne, sen verran paljon hikeä on vuodatettu. >:O
Meinasivat btw unohtaa meikän huoneesta ikkunan kun rempataan nyt lisäsiipeä taloon, olisin joutunut pimeään koppiin jos isäni ei olisi tajunnut että miun huoneen kohalla ei ole ikkunaa lainkaan... :__D




Pieni Haddipommitus

Enkös mää sanonutkin että aion laittaa edes vähän kuvia kesältä? Siinä on vaan se ongelma että kuvia on ihan järkyttävä määrä, joten taidanpa antaa vain pientä esimakua -tai sitten jatkossakin laittaa noita kesän sähellyksiä pienissä osissa. :D Ja edelleenkin siskon konetta ja Photoshoppia lainailen, uutta kiintolevyä ei ole vielä kuulemma saapunut joten tässäpähän kärisen ja odotan.

Tässä heinäkuun alulta Haddia. Tjoo, onpahan tuota mahaa mutta mitäpä muuta sitä voi odottaa kun hevonen on aika lahjakkaasti viettämässä kesää kesälaitumilla. :) 

Haddille ostettiin muuten uusi satula, edellinen oli jäänyt salakavalasti aivan liian kapeaksi- ja se huomattiin liian myöhään, olen ihan varma että Haddin selkä on kipeä vaikkei se issikkana kipua näytäkään. Niinpä sitten ostettiin äkkiä uusi satula, aika prutkuhan se on mutta pääasia että on ihan jetsulleen sopiva ja asiantuntijan minulle valitsema~ Hödö saa olla nyt varmuuden vuoksi lomalla oman aikansa, en tahdo ottaa sitä riskiä että sen selkä olisi kipeä. :I Issikka on tosiaan siitä vähän hankala, että alkuperäisrotuna se ei näytä kipua kuin vasta kun on ihan pakko. Tästä surullisena esimerkkinä Haddin kotitallin Ölvi-ruuna, joka oli nähtävästi oireillut sydämensä kanssa aiemminkin muttei näyttänyt sitä ennen kuin viimeisillä tunneillaan eli liian myöhään. :/

Eli nyt on musta issikkasatula myynnissä, 200€. Suht' kapea rungoltaan, hyväkuntoinen, siivessä vähän mustaa kulunut pois mutta kohdan saa vielä öljyttyä mustaksi. Kuvaa laittelen myöhemmin, mutta kyseessä on sama satula joka on Haddilla joka kuvassa. :) Jos satula kiinnostaa niin voi laittaa mailia osoitteeseen latu93@hotmail.com.




Pakollinen kaverikuva


Nakke Nakuttaja

Yksi kuva on pakko pistää, koska nyt on ainakin muuten punainen keesi prkl. :D Nyt meikää ei voi ainakaan missata, puuttuu enää hälytyssireeni haha.


Kunkkareiden päälähtöjä kuvaamassa, kuvasatoa on luvassa vähän myöhemmin kun saan joskus sen koneen takaisin... Tänään menen kyselemään että missä läppäri luuraa.



Pikaista pikkupostausta

Tjoo, pakko on nyt infota tällaisella pikkupostauksella etten pysty nyt paljoa kirjoittelemaan kun oma koneeni on edelleen huollossa. :/ Sen piti palautua jo viikko sitten mutta ehei, huomenna aion soittaa ja kysellä että saisinkohan koneeni jopa joskus takaisin.

Valehtelematta tämänpäiväiset Kuninkuusravit mukaan laskien siirsin kamerastani yli tuhat kuvaa viimeisten viikkojen ajalta, joten voitte kuvitella himotuksen tehdä kunnon kuvapostaus -mutta kun kerpeles kun tahtoisin tehdä sen omalla koneella enkä siskoni, jolle kuvatkin evakuoin ja kenen konetta nyt (salaa :D) hyödynnän. Tosin jos en saa tälläkään viikolla konetta kotiin niin sitten varmaan vaan nöyrästi muokkailen tällä koneella kuvat, ikävöiden oman Photoshopin kaikkia hauskoja ominaisuuksia. Yyyy.

Kiitän ja kuittaan että hengissä ollaan yhä!


Old Timer Run -12


Pikapika kuvapostaus eilisestä Oltsikasta. Oli aivan sairaan mahtava päivä, oltiin aikaisin liikkeellä sillä alueelle vietiin autot jo kahdeksaksi että saataisiin hyvälle paikalle. Meidän perheeltä oli edustuksena vain meikän Ford Probe GT -96 (Roope) ja äitini Pontiac Grandville convertible -73 (Pontso), isäni ei ole vielä uutta hienoutta myydyn Cadinsa tilalle löytänyt joten hän tyytyi kuskaamaan kaverinsa Probea vm -94 -Roopen isoveikka, joka tosin oli vain "puolikas auto" eli V4. Ne oikeat autothan on veekaseja, joten Roopekin on vain 3/4 auto. ;)

En voi edes kuvailla miten hauskaa oli, kyllä illalla väsyttikin kun ennen kahdeksaa lähdettiin liikkeelle ja kymmenen aikoihin illalla tultiin kotiin. Päivä koostui siis näyttelyalueella hengailusta ja seitsemältä alkaneesta iltakruisingista, joka sekin oli aivan mahtavaa. Ihmiset tulivat katsomaan satamaan autojen lähetystä matkaan (joku missinpimpula siellä oli lippua heiluttamassa) ja paljon oli tienvarressa katsojia kuin paraatissa ikään. Poskipäät tuli kipeiksi kaikesta siitä hymyilystä ja käsi kramppaa varmaan vieläkin vilkuttelusta -olo oli kuin joulupukilla kun varsinkin lapsille piti vilkutella kamalasti takaisin. :) Letka oli pitkä ja täynnä toinen toistaan hienompia autoja.
Kruisinki päättyi meitä varta vasten suljettuun katuun, johon jenkit ja muut vanhat hienoudet parkkeerattiin ja lähdettiin siitä sitten vielä terassille. Itse otin vain kahvin, mistä sainkin sitten hyötyä... pääsin nimittäin taas opettelemaan Pontiacilla ajamista, ja käytin vaan kerran vasenta jalkaa -propseja mulle! :D Automaatilla on huiman kiva ajaa, mutta kun on tottunut manuaaliin niin käsi etsi sitä vaihdekeppiä koko ajan ja vasen jalka tuli häräämään.
Kuka on muuten sanonut ettei vanhempien kanssa voi pitää kivaa? Naurettiin ja remuttiin, ihmeteltiin ja naurettiin vielä vähän lisää. Kamala klisée mutta on kivaa kun koko perheellä on yhteinen harrastus, vielä jos pikkusiskon olisi saanut mukaan tapahtumaan (jäi kotiin nukkumaan mokoma >8O syön sut jos luet tätä möh) niin jee. :D

Kuvat puhukoot puolestani.






Roope ja takana sen isoveikka.
Aamuauringossa heti paikalle saapumisen jälkeen, siksi niin kovin tyhjä kenttä. :D





Okei kuva on viime vuoden piknikiltä, mutta se kuvaa aika hyvin menoa cruisingissa. :D

Pakko muuten mainita että hevosporukat voisi ottaa mallia autopiireistä, jossa kaikki yleensäkin ottaen auttaa kaikkia ja jos jotakuta irvitäänkin niin se on lähinnä sellaista koiranleukailua eikä mitään verrattuna varsinkin ratsupuolen katkeriin mollaamisiin. Miksiköhän hevospiirit on niin jäätäviä? Jos joku menestyy tai käyttää vähän eri metodeja niin katkerat ja kateelliset aloittaa heti panettelun, yleensä vihreällä sivustolla kun ei kasvokkain uskalleta. >:/