Monitoimiheppa länkkärinä

Mäkin haluan hyppäämään taas. :C 
"The outside of a horse is good for the inside of the man."

Lauantaina oli ensimmäinen opetustunti lännenratsastuksen tiimoilta, ja voi jukranpujut että se on hauskaa! Niille jotka eivät siis vielä tiedä, niin ilmoittauduin kotitallini kurssille jossa opetetaan omia hevosia lännenratsuiksi.
Ensimmäisen tunnin teemana oli perusasioiden opetus niin ratsastajille kuin hevosille. Koska tunti poikkeaa tavislänkkäritunneista sillä että hevosetkin ovat yhtä ulalla kuin me, aloitetaan hommat ihan tutuissa enkku- ja islantilaistyylisillä varusteilla. Opettelimme aivan vain pysähdyksiä, käännöksiä ja yleisiä asioita kuten miten ohjia pidetään yhdessä kädessä, hevosen opettamisesta seisomaan paikoillaan käden ollessa sään päällä, peruuttamaan jne.

Meillä meni Haddin kanssa tosi hyvin, meitä jopa kehuttiin varmaan ekaan kertaan vuoteen. :D Haddi ei ole koskaan tehnyt mitään länkkärijuttuja, mutta koska olen tehnyt sen kanssa paljon maastakäsin väistämisharjoituksia, osasi se heti kääntyä kun ohja painoi kaulaa, eikä minun tarvinnut koko tunnilla paljoa tuntumaa ottaa kun se on sen verran herkkäkin että kuunteli pohkeita ja istuntaa. Kaikista psykedeelisintä oli kun Haddin muotoa peruuttaessa kehuttiin -siis herran jumala, Haddin muotoa. Muoto on aina ollut meille arka paikka, Hödö on hankala kasata korkeaan muotoon ja vaikka tiedänkin sen johtuvan sen piiiitkästä issikkarungosta (lyhyempi hevonen on paljon helpompi kasata, nimimerkillä) niin kismittää silti. Lännenratsastus sopii kuulemma meille paremmin juuri siksi että Haddin on helpompi mennä matalassa muodossa, ja niinpäs olikin! Se tuntui hirveän reippaalta ja halukkaalta työskentelemään, ja sen käynti oli paljon rennompaa kuin mihin olen tottunut.

Käsky ratsastaa siis seuraavat 10 viikkoa länkkärityyliin ei todellakaan minua haittaa. Eilen harjoittelin itsenäisesti ja nyt Haddi tajuaa jo joten kuten mitä siltä tahdon, tänään oli lepopäivä ja huomenna taas jatkuu.

Haddi tekee muuten elämästään hankalaa. Se on jotenkin keksinyt miten saa koko ötsiloimen pois (eikä enää jää puolitiehen :D), ja sitten se juoksee ötököitä pakoon niin että hyvä ettei syliin tule kun kävelee portille. Niinpä sitten päätettiin että Haddi on vain päivät pihalla, sillä vaikka miten paljon olenkin mahdollisimman luonnollisen, laidunpainotteisen elämän kannalla, en silti tahdo että tuo juoksee itsensä rikki ja stressaa puhki ötsejä paetessaan -Haddi nimittäin tosiaankin juoksee silmänvalkuaiset vilkkuen edestakaisin ja on mm. hangannut kaulaansa 5x5cm kokoisen reiän... :/ En uskoisi että sanon näin, mutta tulisipa jo syksy!

Monitoimihevoset kunniaan, vielä kun saisi kärryt niin helpottais :D


Kynä sauhuaa ja täpinöintiä länkkärikurssista

Minulta on nyt kysytty aika usein että kuinka teen kuviani, joten ajattelin tehdä tässä joskus vielä tutoriaalin/läpikulun työskentelystäni. Minulla on useampiakin tapoja tehdä kuvia, joten voi ehdotella että mistä tyylistäni tahdot tietää enemmän -sarjakuvamaisemmasta, realistisemmasta, maalaamisesta, ihan mistä vaan. :)

SAI, rakkauteni. :W
Taaempi valokuva toimii mallina varjostuksien kanssa -ei kannata pelätä mallin käyttöä, for real! Sen erottaa heti että missä kuvissa oon käyttänyt mallia ja missä en, ensimmäiset on nimittäin paljon parempia kuvia...
Haddiaiheisia postauksia luvassa kohta liikaakin, tai ainakin yksi liian iso postaus, meinaan kuvamateriaalia on  kesän ajalta ihan ältsisti. Ja huomenna muuten alkaa meidän länkkärikurssi, nyt koulutetaan Haddista lännenhepoakin. ;) Olen ihan täpinöissä enkä malttaisi odottaa huomista, olen jo ainakin vuoden ajan himoinnut lännenratsastuksen aloittamista ja nyt voidaan aloittaa lajiin tutustuminen Haddin kanssa yhdessä opetuksen alaisena.


Dexter


Sanonpa vaan että lintu on joku mahtavin lemmikki! Olin jo luopumassa toivosta Dexterin kesyyntymisen suhteen, mutta eilen se aiheutti meikälle sydänkohtauksen lentämällä olalle kun datistelin. Se yritti kovasti kerjätä huomiota ja kyrpiintyi kun en tullut sen luokse, joten sepä sitten tuli minun -ja nyt en saa hetken rauhaa, en voi käydä edes vessassa yksin! :D Tälläkin hetkellä kun tätä kirjoittelen niin Dex kovin puuhakkaana istuu olallani ja sukii korvaani. Se tykkää myöskin puhdistaa naamaani "loisista" eli nyppii luomia ja finnejä irti.... Samoin snakebitet on hirmu hauskat ja se tykkää vetää meikää niistä kuin härkää nenärenkaasta. :DDDD Hiuksia suitaan hirveällä innolla, ja minä sain tänään ensimmäistä kertaa silittää poskellani Dexin niskaa.
Pusuttelija, tyttöystävästä tulee mustis linnulle. :B
Isäkin on päässyt Dexterin suosikkilistoille, tai oikeastaan isän nenä... Nenällä hän nimittäin saa silitellä Dexteriä, muttei vaikkapa sormenpäällä. :D Silmälasitkin töyhtöpää yrittää ottaa isältä pois, samoin kuin kaulakorun ja -no joo, oikeastaan lintunen ottaa ihan kaikkea nokkaansa mitä saa. Johdot pitää piilottaa nykyisin muualtakin kuin lattioilta, eikä kahvikuppia kannata jättää vartioimatta -tämä outolintu nimittäin himoaa kahvia, eikä se varmaan kovinkaan terveellistä sille ole... :W 

No nyt tuli avustaja näppikselle blokkaamaan datailujani. Ja joo tää postaus on pelkkää hehkutusta siitä miten mahtava lintu Dexter on, en kadu kyllä yhtään sen ostamista ja voin kyllä kehottaa ihmisiä ostamaan neitsikan jos tahtoo seurallisen ja leikkisän lemmikin. c: 

Dex on nyt puolivuotias ja se vaihtaa poikaspukua aikuispukuun, joten se on jo näistäkin kuvista muuttunut paljon kirkkaammaksi väreiltään.



Olohuoneen orsi saa kyytiä, odotan milloin kattolamppu tippuu... 
NOMNOMNOM NIIN HYVÄÄ PUUTA
Keittiön deco-poronsarvet kelpaa hyvin orreksi. Koska ei, meillä ei enää edes syödä rauhassa...



Hienosti menee ja saa mennäkin

On tapahtunut vaikka mitä kivaa ja hienoa, Haddi muistaa vielä ohjasajot ja meni melkein kiltisti liinassa, ratsastettiinpa sillä tänään ilman suitsiakin kolmen viikon tauon jälkeen -ja siis nyt me tosiaankin puhutaan Haddi the katapultista. :D Dexterkin aiheutti meikälle eilen selvän sydänkohtauksen lentämällä olalle kun datistelin, mutta kuvia näistä kaikista hienoista hetkistä tulee vähän myöhemmin kun saan siirrettyä kuvia koneelle.

Sitä ennen lisää rakkautta Paint Tool SAIta kohtaan, värittelin tänään tylsyyksissäni joitakin luonnoksia ja jdasköldjasdjasöjd miten selvisinkään yli kuukauden ilman tietokonetta...

Laatu on mitä on, jostakin syystä korkeatasoinen jpg ei olekaan koneellani kovinkaan korkea tasoltaan. :W



Pupujengiä



JEE sain koneen takaisin ja sen mukana kaikki ohjelmatkin. :D Sen kunniaksi piti päästä suttailemaan silläkin uhalla että tylsistytän tyttöystävän totaalisesti istumalla koneella. Mutkun yy Paint Tool SAI ja Photoshop yy :C

Ja mitäs muuta mä piirtäisin kuin pupuja~ Tarkemmin ottaen kaikki meillä olleet puput, vasemmalta oikealle Iines (joka oli nimestään huolimatta poika.... No hups :D), Elmeri-Raineri, Irmeli ja Merlin.



Ja siitä inspiroituneena on pakko näyttää pari kuvaa meikän pienimmästä ja parhaimmasta näytöstä ikinä. :D Huovutin kasan pikkupupuja vanhusten päiväkeskuksen kanttiiniin, tosin pupuja tuli ainakin tuplasti enemmän kun mummot veti välistä enkä kehdannut olla ilkeä ja olla antamatta. Näytön aiheena oli taidekäsityö ja tuotteen valmistus käsityönä ja tein sen keväällä. Molemmista tuli lopulliseksi arvosanaksi kakkonen, tosin visuaalisuuden ja esillepanon osa-arvioinneista vedin kolmoset. :W Mokomista pikkupupuista... "Pikkupuput" oli muuten homman työnimikkeenäkin.