// 100 lukijaa woaaah, miksen ole valmistautunut erikoispostauksella?! >:( Onko mitään toiveita millaista postausta tahtoisitte -sovitaan nyt vaikka että sadan lukijan kunniaksi tehdään toivepostaus!
Katselin kateellisena kun toiset lähtivät maastoon kavereittensa kanssa, ehkäpä ilman satulaa, pelkät nivelkuolaimet poskihihnassa ja siinä se. Mitä itse maksaisinkaan että voisin palata tuohon aikaan? Te joiden hevoset ovat edes jotenkuten maastovarmoja, olkaa onnellisia. Taputtakaa itseänne -teillä on onni.
Haddilta on saatu ylimääräiset energiat talven jäljiltä purettua, ja se on nykyisin tosi kiva ratsastaa -eteenpäinpyrkivä mutta kuuliainen. Mutta heti kun lähdetään tallin turvallisesta pihasta pois alkaa riekkuminen. Haddi kuumenee maastossa ja lisää vettä omaan myllyynsä ihan itse, ja äkkiä huomaakin istuvansa ruutitynnyrin päällä -ja se tynnyri saattaa räjähtää ohilentävästä linnusta, äkkinäisestä äänestä, joskus ihan muuten vain. Kaikki on Haddin mielestä ihan kamalaa, "hui iik jännittää kun tuolla on varmaan kamala lintu tuolla puussa", ja jos ei paeta turhuuksia niin sitten Hödö on muuten vaan sellanen tärinäpöksy että saattaa ampaista pukkilaukalla pöpelikköön ihan omaa riemuaan.
Tää on perseestä, tahtoisin niin kovasti maastoon. Polvi ei anna hypätä ja sitäkin kaipaan hirveästi, mutten läheskään niin paljon kuin lupsakoita maastoja ilman satulaa kesähelteellä, syvässä hangessa hallittua rallittelua tai syksyllä retkiä laskettelurinteen huipulle ruskaa katsomaan, kavereitten kanssa tietysti. Haddilla ei voi edes pihatiellä kulkea ilman että se yrittää jo vammailla -ennätys tältä vuodelta taitaa olla että 500m kuljettiin ilman yhtään pukkia tai kiikuttamista. Huimaa.
 |
| Haddin ensimmäisimpiä hörhöilyjä, kuolaimesta kiinni ja umpipöpsään! :) |
Oravanpyörä on katkaistava, mutta voin myöntää ettei omat taitoni siihen riitä -meikällä on niin huono tasapaino että lennän kuin kypsä luumu pöpsään, varsinkin kun ottaa huomioon että Haddi ryöstää niin laukasta, ravista, töltistä kuin käynnistäkin. Ihanteellinen maastomopo siis. Kaverini myöntävät saman, ettei heidän taitotasot ehkäpä riitä auttamiseen. Niinpä aion pyytää tänä kesänä toista opettajaani auttamaan, on vaikea kuvitella että Haddi saisi hänet millään keinolla alas ja vaikka saisikin niin hänellä on sen verran auktoriteettistä asennetta ettei toistuisi.
Sanonta "Kaikki kupit eivät voi olla täynnä" taitaa olla ihan totta, sillä sitä mukaa kun kuppi jossa lukee "osaaminen" täyttyy, tyhjenee kuppi "maastovarmuus". Kun Haddi tuli meille sillä pystyi menemään vaikka miten ja missä ryteikössä tahansa, junat, hornetit ja rekat eivät pelottaneet -toisaalta sileällä ei löytynyt kuin kaasu, jarru, ratti ja joskus tuurilla pakki.
Nyt kun Haddi osaa enemmän kentällä ja on muuttunut n. tsiljoona kertaa herkemmäksi kuin se neljän vuoden takainen puskajuhta, niin nytpä ei sitten maastoillakaan ihan noin vain. Kaikkea ei voi saada, mutta jos edes nuo randomit käynnistä pukkilaukkaan-kohtaukset jäisi. :V
En tiedä mikä tekstin tarkoitus on, nyt vain jostakin syystä nyppii ihan hirveästi ettei voi lähteä löllöilemään maastoon kun on niin ihania kelejäkin ollut. Pakko oli purkaa, plus ehkäpä tekstini tavoittaisi joitakin jotka ovat itse samassa tilanteessa, ehkäpä jopa selvinneet ja saaneet hevosensa rauhoittumaan -miten? Auttakee pient poekaa ku karvamopo ei nyt ihan toimi. :CCCCC
Tähän loppuun haikeasti vanhoja maastoilukuvia, kun Haddin selkään pystyi laittamaan melkein kenet vaan maastoon ja kun ratsastus oli todellista terapiaa. c: Kyllä mä vielä joku päivä saan tuosta hevosesta maastomopon jälleen, sen lupaan!
 |
| Pikku-Eetu järvessä pikku-Haddin kanssa. :D |
 |
| © Niina (?) Miia revitteli vielä näin surutta syksyllä, kyllä itsekin sitä kaipaa kun paineltiin Haddin kanssa pitkin peltoa tuuli kasvoilla ja harja hulmuten... |
+ Yhden päätöksen olen tehnyt: kuolaimilla ei ole maastoissa tuon juntin kanssa osaa eikä arpaa, joten yhtä hyvin sitä voi ratsastaa kolmipaloilla kuin olympioilla. Thiedemannit tai martsarit matkaan tästä lähin, ne auttaa enemmän kuin kovemmat kuolaimet... Tai oikeastaan tasan yhtä vähän. :D Mutta jos ei pollea saa edes pahanmaineisella norsujarrullakaan lopettamaan kiikutteluaan, niin parempi sitten valita se vaihtoehto joka on hepan suulle kivempi. (sitä paitsi ratsastuskoululla lähtee tavarat kävelemään, olympia-kuolainten ketju lähti kävelemään ja ilman sitä en suostu kys. kuolainta käyttämään.)
