Ilman tietokonetta on kelju olla, mutta onneksi nyt onkin niin paljon tekemistä etten paljon sillä muutenkaan ehtisi olla. Silloin kun ei hoida, ruoki tai liikuta hevosia niin täytyy opetella jakamaan huomio Dexterin ja perheen uuden asukin, pienen Sisu-koiran kanssa. C: Sisu on pieni (15.04 syntynyt) mustavalkoinen seropi, mamman puolelta siinä on bordercollieta, labradorinnoutajaa sekä himppu ajokoiraa, isä on labradorinnoutajan ja kultaisennoutajan risteytys. Kaikenkaikkiaan siis ihan hyvä ja fiksu miksaus, ja on pikkupoika ollut yllättävän fiksukin tuon ikäiseksi vintiöksi! Saas nähdä millainen Sisusta kasvaa isona, postauksen alaosassa on vekarasta kuvia.
Karsinat ovat edelleen kasa lautoja, mutta varustehuoneet, laidun ja pihattokatos ovat jo valmiita. Tässä hieman kuvia ensimmäiseltä päivältä, satulatelineitä vielä odottelen että tulisivat postista mutta muuten kaikki on jo kohdallaan.
|
Piirrettiin tämmöinen fiilistelykuva Itun kanssa joskus 13-vuotiaina, haaveiltiin omista hevosista ja omasta tallista... En raaskinut ottaa tätä piirrosta pois, dream came true! :V |
|
Oikeasti tämä huone on ihan siisti. :D |
|
Suojakatos vielä hieman puolivalmiina, langat roikkuu ja seinillä oli vielä tavaraa. |
Sitten the Sisu-Susi, tuo hurja peto. :B Ajattelin tehdä jossakin vaiheessa, en kyllä yhtään lupaa että missä kun tämä miun netissäoleminen on mitä on, taas yhden erikoispostauksen jostakin talon karva/sulkaturrista kuten aiemmin tein
Irmelistä. Tuossa esittelyssä kun sanotaan muuten että se on jo kolme kertaa parantunut pasteurelloosista, niin nytpä luku on jo seitsemässä... Eläinlääkärit pitää Irmeliä jo ihmepupuna, kun aina se vaan siitä jaksaa antibioottien avulla parantua vaikka ennuste näyttääkin usein huonolta. Irmeli ei tahdo lähteä vielä Rainerin luokse sateenkaarisillalle, se aikoo selvästi olla täällä riivaamassa ja kiusaamassa meitä niin pitkään kuin pystyy. :) Hywä.
|
Mikäs demoni se sieltä viipottaa. |
6. kesäkuuta 2013 klo 10.49
Ihan Sisu! minkä kokonen siitä tulee, tiedätkö?