© Kolera

Kara on asustellut täällä melkein viikon, ja voin myöntää että olen täysin orin pauloissa. Se on suuri hevospersoona joka pitää huolen että kaikki näkevät (ja kuulevat) herran, eikä Karan suoraan ja sosiaaliseen luonteeseen voi olla ihastumatta. Se ottaa helposti kontaktia tuntemattomiinkin ihmisiin ja eläimiin, ja vaikka luonteeltaan ori onkin touhukas ja vielä hieman höpsö teini niin se on silti kiltti ja hyväntahtoinen. Välillä sitä vain tupataan kulkemaan vähän pää pilvissä... :) Kun Kara malttaa keskittyä se on kuuliainen ja oppivainen. Sen kanssa on hauska opetella sekä kerrata asioita — rehellisesti sanottuna en ole koskaan toiminut näin fiksun kolmivuotiaan, varsinkaan orin, kanssa. Joten viimeistään nyt ne jotka jostakin syystä pitävät ahaltekejä kärttyisinä ja hankalina hevosina voivat heittää ajatuksensa romukoppaan, sillä tätä iloista, hormonihyrräistä nuorta hevosenalkua ei voi kyllä niin kukaan pitää äkäisenä!

Olen nykyisin aika harvoin koneella, sillä ymmärrätte varmasti että viihdyn nyt entistäkin paremmin pihalla hevosten kanssa... ;)

© Kolera

Haddi ja Merlot ovat ottaneet uuden kaverinsa ihan ok vastaan, vaikkakaan Haddi ei ymmärrettävästi oikein tykännyt siitä että Kara piti setäparkaa alkuun tammana... .__. Ensimmäisinä päivinä Kara oli kovasti uusien tuttavuuksien perään, mutta jo nyt se on nähtävästi älynnyt etteivät ruunat katoa mihinkään vaikka niitä ei 24/7 siinä ympärillä olisikaan, ja kentällä harjoittelu sujuu hyvin ilman seuraakin, samoin hoitotoimenpiteet muiden ollessa ulkona.

Haddi on edistynyt valtavasti. Siitä on tullut todella pehmeä ja kevyt ratsastaa, ja ulkoavut menevät läpi kyselemättä. Vuosien värkkäämisen jälkeen Haddi on myöskin alkanut välillä käyttämään sisätakajalkaansa ravissakin, eikä mene koko aikaa ravissa pers tallissa ja turpa taivaissa. Käynnissä allepolkeminen, asettaminen ja pyöristyminen alkavat olemaan jo selvä asia, mutta ravi sekä töltti ovat edelleen vaikeasti työstettäviä. Jopa laukassa Haddi tuntuu helpommalta asettaa ja pyytää polkemaan edes sekunnin ajan alleen kuin edellämainituissa askellajeissa. Nyt Haddilta on jumpattu lavat sekä pers- että selkälihakset auki, ja ravissa tuntuu selvä muutos edelliseen. Jo muutamilla venytys- ja taivutusliikkeillä saa ihmeitä aikaan, suosittelen kokeilemaan jos löytyy muitakin betonipossuja kuin Höpövaatti... :)

Loppuun syksyisiä kuvia, kylläpä aika menee nopeasti kun vasta äskenhän alkoi tämäkin vuosi...

Hei takajalka ei sentäs ole enää ihan kilsan päästä rungosta...! Tyvestä puuhun noustaan.

 Yhtenä aamuna tein aamutallia punaisen usvan ympäröimänä. Creepyyyy~

© Niina L. kiitos!