Hän esiintyy teille alempana.

En tiedä mitä tapahtui, hevosten piti olla täällä vain kesän mutta nyt nähtävästi kesä venyykin loppuelämän mittaiseksi... :V Tulin siihen tulokseen että tuntuu kyllä ihan kohtuuttomalta maksaa ~400 €/kk tallipaikasta kun pihaton rakentaminen talviasuttavaksi vaatisi vain töitä ja jaksamista — ennemmin näen nyt vaivaa ja teen töitä pershikisenä kuin maksan itseni kipeäksi siitä etten jaksanut nyt kesällä niin tehdä.

Eli aina kun rakentaminen alkaa nyppimään, lasken mielessäni paljonko säästän vuodessa sillä että nyt askartelenpaskartelen (4 800 €!). Kyllä pukkaa taas intoa!

Lisätyön lisäksi tämä suunnitelma meinaa myös hevosmäärän kasvua, sillä Sintsi-ponihan palautuu omaan kotiinsa laidunkauden päätyttyä. Olen huomenna menossa katsomaan muuan lupsakkaa suokkirouvaa tässä aivan kotikulmilla, ja kieltämäti vähän jännittää. :D Onhan siitä jo viisi vuotta kun viimeksi olin hevoskaupoilla... Makutuomareita pakkaan kyllä autoon niin paljon kuin mukaan mahtuu ja lupaan olla kriittinen, eli en tee kuten Haddin kanssa — herrahan siis hepuloi koetilanteessa tallissa, yritti vedättää ja tempaisi toisella kokeilukerralla makutuomarini komealla pukkilaukalla tantereeseen, ja uskottelin itselleni että Hödö käyttäytyi niin vain siksi että jännitti uusia ihmisiä. Nyt sitä jännäilyä on kestänyt viimeiset viisi vuotta jos teoriani olisi pitänyt paikkaansa... :--) Kuulemani mukaan tämä tamma on kuitenkin todella kiltti ja rauhallinen luonteeltaan ja sopisi hyvin vähän säikympää hevosta tasoittamaan, joten vaikken nyt haluaisi liian optimistinen olla niin kuulostaa kyllä lupaavalta. Huomennahan sen näkee~

Kentän rakentaminen on vieläkin ihan vaiheessa, sen paikalla kun on selluksi menevä puupino jota ei ole vieläkään ostaja hakenut pois vaikka ennen juhannusta se olisi pitänyt tehdä. Epätoivoissani pykäsin keskelle peltoa pienen 20 m x 30 m aidatun alueen joka saa tuurata hiekkakenttää oman aikansa. On mahtavaa kun Haddilla pystyy taas  maastoilemaan turvallisesti, mutta joinakin päivinä sitä vain kaipaa turvallisesti aitoja ympärilleen... Tänään oli sellainen päivä, Haddi oli aivan vieterinä ja tuulinen päivä teki sen tavallistakin säikymmäksi. Testasin vielä ensimmäistä kertaa tuota ns. kenttää, ja alkutunnista Haddi juoksi pää pystyssä ja kyttäsi jokaiseen ilmansuuntaan. Kun lopulta herra palasi takaisin kuulolle, se väänsi itsensä edestä virkkuukoukuksi ja perse taaskin laahusti kilometrin perässä, eikä tahtonut niin mitenkään kulkea ergonomisemmin vaikka miten annoin ohjaa ja pyysin peppua alle. No, ehkä huomenna parempi päivä...

Sitten taas läjäpinokasa kuvia viimeisimpien viikkojen ajalta. On hyvä aloittaa Dexterillä, riiviöllä joka on selvästi suivaantunut siitä että koiranpentu Sisua huomioidaan välillä enemmän kuin Hänen Ylhäistä Korkeuttaan, ja punaposkien prinssi protestoi asiaa yleensä hyvin kovaäänisesti ja mm. kristallikruunussa istuen ja kristalleja meidän niskaan heitellen... Päivän tietonappula, ei kannata koskaan suututtaa kakadua! D:

Kameran säätökään ei onnistu ilman että joku linssilutikka on mukana, en kyllä tiedä kumpaa tarkoitan. :B

 Kävin tänään kuvailemassa miniatyyrihevosia, ja ei herramunjee ihastuin varsinkin pikkuvarsaan jonka olisi kantanut vaikka selkärepussa. ;u; En tiedä mikä shettiksissä, welsheissä ja minihevosissa oikein viehättää, mutta pitää olla varovainen ettei kohta pursua pihatto pikkuhevosia... Ikuisena haaveena on kahden pienen mustan shettiksen valjakko. Harmi ettei täällä päin turhan paljon pidetä kisoja valjakkoajon merkeissä, onneksi opetusta sentäs edes löytyy. (Kyllä, meikää kiinnostaa kaikki hevosurheilun lajit raveista kouluratsastukseen ja trailista valjakkoajoon...)

Halusin saada kuvia jälleen perinteisesti kesäksi leikatusta keesistä sekä väsäämästäni sulkakorusta — luonnollisesti Dexterin sulista oli pakko nuo korvakorut tehdä, eihän niissä muuten olisi mitään tarinaa. :D Siinä sitten lähti "viimeinen mohikaani"-huulenheitosta idea että pitäähän Haddikin saada kuviin mukaan, joten tässä kerrakin vähän mielenkiintoisempi kuvapostaus uudesta kesäluukista. 8)

Pakko vielä mainita että nuo suitset olen itse punonut, kaikista kumminta että koulussa sisustussuunnittelun kursseilla. Sain jotenkin kummasti ruikutettua opettajalleni että miksei muka suitset voi olla sisustuselementti, voihan ne naulaan pistää roikkumaan... :----D Wut.

Piirrettiin tämmöinen fiilistelykuva Itun kanssa joskus 13-vuotiaina, haaveiltiin omista hevosista ja omasta tallista... En raaskinut ottaa tätä piirrosta pois, dream came true! :V

Oikeasti tämä huone on ihan siisti. :D

Suojakatos vielä hieman puolivalmiina, langat roikkuu ja seinillä oli vielä tavaraa.

Sitten the Sisu-Susi, tuo hurja peto. :B Ajattelin tehdä jossakin vaiheessa, en kyllä yhtään lupaa että missä kun tämä miun netissäoleminen on mitä on, taas yhden erikoispostauksen jostakin talon karva/sulkaturrista kuten aiemmin tein Irmelistä. Tuossa esittelyssä kun sanotaan muuten että se on jo kolme kertaa parantunut pasteurelloosista, niin nytpä luku on jo seitsemässä... Eläinlääkärit pitää Irmeliä jo ihmepupuna, kun aina se vaan siitä jaksaa antibioottien avulla parantua vaikka ennuste näyttääkin usein huonolta. Irmeli ei tahdo lähteä vielä Rainerin luokse sateenkaarisillalle, se aikoo selvästi olla täällä riivaamassa ja kiusaamassa meitä niin pitkään kuin pystyy. :) Hywä.

Mikäs demoni se sieltä viipottaa.

Pääsin ujuttautumaan skannerin äärelle. >:) Hyvä puoli koneettomuudessa on se, että nyt on pakko piirtää välillä käsinkin... Derwent Inktense/Studio- kynät sekä Copicit ovat olleet ahkerassa käytössä.

Vladimirintyöhevonen,  Derwent Inktense.

Suomenhevonen, Copic Ciao.

Epäsuokkimainen suokki, Copic Ciao.

Quarter, Derwent Studio. Skanneri ei tykkää ruunivoikoista... :CCC

Oon tehnyt jotain tosi pahaa kun karma näin potkii päähän, ensin hajosi kone ja sen jälkeen ukkonen pisti netinkin poikki ja pinoon. Olen ollut jo useamman viikon ilman omaa konetta ja nettiä, vieroitusoireita on jo havaittavissa — surullisinta tässä on se että pääsen jatkamaan bloggaamista ja muita koneella tehtäviä mukavia asioita vasta heinäkuussa, kun olen saanut ostettua palkallani uuden koneen. :I Niin, paistaa se päivä risukasaankin, sain haluamani työpaikan, bileet!

Miulla olisi niin paljon kerrottavaa ja kuvia näytettäväksi, joten ketutuslukemat ovat korkeina kun en pääse kuvia ohjelmien puutteessa muokkaamaan enkä viitsi lainakonetta turhan tiheään aina ruinuta itselleni. Kesäkuun jälkeen on siis luvassa aikamoinen pommi tekstiä ja kuvia aina laitumillelaskusta Haddin uuteen hippilookkiin ja uusiin, suloisiin varsoihin. Sitä odotellessa, hyvää kesänalkua ja etukäteistä Juhannusta jos en pääse sitä itse ajankohtana teille toivottamaan! C:

Pörröpäällä on teille paljon terveisiä, jos vain maltatte odottaa >:)

Yh yh että olenkin ollut kurjaraukka ja ollut kirjoittamatta, vaikka paljon asiaakin olisi! :P Vähän kipeänä olen ollut ja nyt toukokuussa olisi pieni operaatio tulossa, joten kamalan aktiivista kirjoittelua ei kannata nyt toivoakaan. Sunnuntaina meillä on niinsanotusti talkoot käynnissä, aidataan laitumia ja kentän paikkaa tuumitaan, ehkäpä samalla maalataan puomejakin. Näillä näkymin meille on kesäksi tulossa nyt ainakin kolme  ruunanrupsukkaa laitumille, joten ei ole tylsä kesä tulossa — ja teidän riemuksenne kirjoitettavaa varmasti riittää, kaikki kolme herraa (Haddi, Huru ja Sintsi-poni) ovat sellaisia velmukelmuja etten edes yritäkään toivoa etteikö mitään tapahtuisi. :V