Minä katson peiliin ja mietin,
kuka on tuo ruma ja väärä ihminen siellä?
Kuka minua katsoo noin pahasti?
Kuka minua vihaa noin paljon?
Ihmisiä saa homotella, joillekin se on kohteliaisuus.
Toivottavasti minullekin se on sellainen joku päivä...
Kuvajainen peilissä,
se kääntää selkänsä minulle samaan aikaan
kuin minä sille,
ketä etsitte.
Välillä tuntuu että pää poksahtaa. Tiedättekö tunteen, kun olette seisovinanne tienhaarassa jossa on monta uutta suuntaa, mutta ne kaikki päättyvät joko umpikujaan tai ovat niin huonoja polkuja että tiedät että se tulisi olemaan loppusi? Jos tierätte sen fiiliksen, tiedätte miltä minusta tuntuu nyt, juuri tällä sekunnilla ja tällä hetkellä -eikä tämä ole ainoa kerta. Ei ensimmäinen, ei ehkä viimeinenkään.
Kuvajaiseni vihaa omistajaansa,
kuten minäkin.
