36 kommenttia:

1. 

   Heli Saari
   29. kesäkuuta 2012 klo 18.57

   Jos tosta tekstistä tiivistäisi jonkunlaisen adressin, niin mun nimi ois ekana listalla. Vaikka itse kuulunkin pääasiassa siihen "lukiotytön muottiin"; käytän suht paljon muotivaatteita, ratsastan, hiukseni ovat normaalin puolipitkät ja vaaleat, minulla on poikaystävä ja juon siideriä enkä kaljaa, olen mäkin ollut joskus muottini ulkopuolella. En ole tarkoituksella muuttanut itseäni siitä pois, niin vain nyt sattui käymään. Suomalainen kulttuuri on aina ollut mielestäni raivostuttavan tiukka kaiken suhteen, eikä kukaan saisi olla erilainen, vaikka sitä juuri tämä kansa tarvitsisi.
   
   Itse olen tällä hetkellä Rautalammin ratsastuslukiossa, jossa ratsastaa pari poikaa. Itse olisin ihan hurjan innostunut jos pääsisin tapaamaan sut, ratsastavat pojat on jotain mahtavaa! :)
   
   (Anteeksi pitkä pakerrus, oli sellanen aihe että pisti miettimään)

1. 

   Pölhö
   29. kesäkuuta 2012 klo 19.41

   Arvostan tuota kommenttiasi todella paljon, hienoa että saan jonkun ottamaan kantaa tähän. Miua nyt yleensäkin ottaen nyppii jotkin pikkuasiat Suomessa aivan ylitsepääsemättömän paljon (esim. kaikki artikkelit ns. tasa-arvosta puhuukin vaan naisten tasa-arvosta, viimeisimmässä Apussa oli perheväkivaltajuttu niin siinä oli vaan että "mies hakkaa" "mies pakottaa" "mies huutaa" vaikka osaa ne naisetkin hakata, pakottaa ja huutaa, tästä omakohtastakin kokemusta...) että välillä on pakko vaan johonkin avautua. :D

1. 

   Leo
   29. kesäkuuta 2012 klo 20.38

   Olen pahoillani että nykyään ollaan niin suvaitsemattomia. Luen tätä blogiasi juuri sen takia, koska minusta on mahtavaa, kun uskallat olla erilainen ja samanlaiset kiinnostukset kuin itsellä ja samaa ikäluokkaa vuoden heitolla.
   
   Minä en ole ikinä mennyt tytön muottiin noin pukeutumisen ja käytöksen osalta, olen tehnyt sen selväksi ja yllättävää kyllä, ympäristö on sen sitten nieleskellen hyväksynyt. Naisilta tällainen tunnutaan sallittavan paljon helpommin kuin miehiltä, mikä on sinänsä naurettavaa. En ole ikinä ymmärtänyt miten jonkun mielenkiinnon kohteet voivat olla keneltään muulta pois ja mikä se näiden huutelijoiden ja tirskujien oma pahan olon lähde on, kun pitää muita mollata.
   
   Mutta muista kuitenkin aina, että niillä huutelijoilla ei ole kaikki kotona. Joku vika ihmisessä on aina, että tekee muille pahan olon, eikä se vika koskaan ole sinussa.
   
   Hyvä avautuminen :) Jaksa olla oma itsesi!

1. 

   Pölhö
   29. kesäkuuta 2012 klo 20.56

   Tuo on kyllä inhottavan totta kun ajattelee. Onkohan se jotenkin niin että jos tyttö tekee "poikien juttuja", kuten vaikkapa pelaa lätkää, se on jotenkin kovempi ja ansaitsee sillä propsit, mutta jos poika tekee "tyttöjen juttuja" kuten vaikkapa balettia, se on vähän nössö ja homohtava? Itse kyllä ihmettelen että miten ratsastusta pidetään naisellisena lajina, siinähän ryvetään välillä kirjaimellisesti p*skassa ja temutaan 400kg painavien eläinten kanssa... : D
   
   Kyllä mää ainakin yritän jaksaa, eiköhän se sitten ainakin helpota kun pääsee tuosta koulusta pois. Hevosalan opistoissa tuskin enää kukaan onneksi naureskelee hevosjuttujen takia... :"D

1. 

   Leo
   29. kesäkuuta 2012 klo 21.37

   Joo no se aina helpottaa kun pääsee "omaan" porukkaan, heppatyttöjä tuskin heppaileva poika hirvittää :D

1. 

   Pennie's - Based on true story
   29. kesäkuuta 2012 klo 22.32

   Tsemppiä sulle! Voisin kuvitella tietäväni mitä tuo on, sillä poikaystäväni on myös koko pienen ikänsä ollut "heppapoika" ja saanut usein kuulla harrastuksestaan paljon herjaa. Ollaan siitä puhuttu ja hän on selvästi asiasta päässyt yli aikoja sitten. Osaa nyt ylpeänä kertoa olevansa hevosihminen, joka omistaa omia hevosia ja tallin, on valmistunut hevostenhoitajaksi ja harrasteohjaajaksi, kilpailee ja tietysti omistaa hyväkroppaisen hevosalalla työskentelevän tyttöystävän (*kröhön*). ;D Toki huvittaa vielä, kun kauppaan mennessämme hänellä on ratsihousut päällä ja edustalla olevat teinipojat katsoo hieman kieroon. :D Sitä paitsi, huipulla olevat ratsastajat ovat kaikki MIEHIÄ! Se vaan on fakta, että miehet ovat parempia ratsastajia.

1. 

   Hannnz
   30. kesäkuuta 2012 klo 14.48

   Mä oon sun kanssa niin samaa mieltä! Tommone suvaitsemattomuus on jotain niin potuttavaa. Itse olen kyllä tyttö, mutta tunnen kyllä ratsastavia poikia. Mä en ole mikään massateini ja oon kyllä saanu siitä kuulla, mutta onneksi tiedän, että meitä on hei muitakin. Sun laisias poikia on enemmänkin ja teillä todellakin on enemmän munaa ku jollain hiton huutelijoilla. Ne on noloja. Ja todella ihailen sua, kun uskallat olla erilainen - ja oothan sä muutenkin ihailtava! ;)
   
   Joo, sekavaa selitystä mutta tällasta tuli mieleen. :D
   
   Niin ja liityin lukijaks, oot mielenkiintonen tyyppi. ^^

1. 

   Pölhö
   30. kesäkuuta 2012 klo 16.48

   Haha tuo viimeisin lause on juuri se mitä toistan aina ihan hepulissa jos joku naureskelee, toisaalta kun katsoo omaa menoa ja armasta puskaratsuani niin... :D No mutta ehkä minusta tulisi sitten toisen suunnan huippu kuin juuri ratsuttamisen ja ratsastamisen, kengittämiset sun muut hevosten kanssa himmailut miua eniten kiinnostaa.
   
   Pakko myöntää että yksi syy miksi seuraan siun blogia niin tiiviisti on se, että kun välillä poikakaverisi pääsee juttuihin mukaan niin saan siitä jotain hassua vertaistukea. :_D Voin aina näyttää teikäläisen blogia tutuilleni että yhyy yhyy kattokaa tuonkin poikakaveri on hevosalan ihmisiä, miksen mie saisi olla. D:
   Onneksi omaa tyttöystävää ei paljoa mein hevosharrastus haittaa, taidanpa saada hänetkin tästä vielä innostumaan. :)

1. 

   Pölhö
   30. kesäkuuta 2012 klo 17.31

   Hieno homma että oot samaa mieltä ja hienoa on sekin että aloit lukijaksi. :) Kiitos kannustavasta kommentista!

1. 

   aappa
   1. heinäkuuta 2012 klo 16.28

   Nostan hattua sulle, koska olet oma itsesi etkä kumartele toisten suvaitsemisen edessä. Oikea asenne :) ! Ja siksi aikoinaan blogiasi ryhdyinkin lukemaan.
   
   Kenenkään ei tarvitse uskaltaa olla oma itsensä tai olla toisten suvaitsema (koska siinä on aina tietty arvolataus: ylempi suvaitsee alemman olemassa oloa). On toki hienoa, että naisten ja seksuaalivähemmistöjen asema paranee Suomessa, mutta sukupuolivähemmistöt ovat vielä ihmisten asenteissa aika ahtaalla. Sukupuolen moninaisuutta ei ymmärretä. Olen itse queergender (tai mitä termiä tahtookaan käyttää), en ole sitä mitä biologinen sukupuoleni ja sen stereotypiat väittävät, mutten kyllä haaveile siitä toisen valtasukupuolen kehostakaan. Saan kuulla niin puolitutuilta kuin lähimmäisiltäkin, etten nuoren ikäni (22) vuoksi vielä ymmärrä ja siksi en saisi tehdä mitään "radikaaleja päätöksiä", kuten nimeni korjaamista sukupuolineutraaliksi.
   
   Ymmärrän siis ihan todella hyvin ragesi ja turhautumisesi. Pidä pää pystyssä ja lippu korkealla, sulla on voimaa ja rohkeutta jättää muut omaan arvoonsa. Monella ei ole ja alistuvat toisten sanan alla. :) Ja vaikken koskaan sinua olekaan tavannut, niin blogin perusteella olet varsin mahtava ihminen, keep it that way.

1. 

   Pennie's - Based on true story
   1. heinäkuuta 2012 klo 21.13

   Käyppä kurkkaamassa: http://rutiinilla.blogspot.fi/

1. 

   Sally Slander
   2. heinäkuuta 2012 klo 2.14

   Oon just tänään lueskellut blogeja tästä aiheesta ja oon ihan samaa mieltä että tää on ihan naurettavaa menoa. Nimeomaan toi, että naisellisuus on ihan hirveä rikos, etenkin tietty pojissa ja miehissä, mutta tavallaan myös tytöissä. Jos tyttö/nainen on todella naisellinen ja tykkää pukeutua mekkoihin ja korkkareihin ja meikata niin sitte se alistuu sukupuolirooliin ja tukahduttaa itseään (tämä on tietty harvinaisempi suhtautumistapa, mutta kuitenkin). "Rajut" tytöt sen sijaan on voimakkaita ja erilaisia ja ihailtavia ja jee.
   
   Ja luoja paratkoon jos MIES on naisellinen!!1 Sehän on sitten homo tai ainakaan se ei ihan täysi mies voi mitenkään olla. Se taitaa olla yleisesti tiedossa että joillekin "homo" on haukkumasana, mutta että "naisellinen"kin on, se on jo aika paksua... Inhoan tota kaksoisstandardia, että naiset jotka omaksuu "miehen roolin" - pukeutuu epä-naisellisesti esim. pukuihin, on "miehisissä" ammateissa, yms. on jotenkin seksikkäitä ja voimakkaita, mutta jos mies on "naisellisessa" ammatissa, tykkää hoitaa lapsia tai laittaa ruokaa, on herkkä tai muuten vaan "pehmeä" niin voi herran jumala mikä homo ja nössö ja munaton jätkä.
   
   Välillä tekis mieli vaan itkeä vähän tälle vitun yhteiskunnalle. Mutta onneksi sieltä löytyy sinunlaisia järjenpilkahduksiakin! Hyvä teksti ja fiksuja mietteitä!

1. 

   Ana
   2. heinäkuuta 2012 klo 13.30

   Älä välitä mitä muut sulle sanoo. Mä olen tyttö ja joutunu kuuntelemaan kaikenlaista supinaa myös kun oon lapsena ja nyt 20:senäkin päättäny olla oma itteni ja tykätä asioista jotka mä pidän kiinnostavina, enkä olla mikään pissis tai muu massateini. Katso peiliin ja sano itsellesi "minä rakastan sinua." Sillä se oikeasti auttaa vaikka hassulta kuulostaakin. Sitä paitsi, kaikki me nerot ja menestyneet ollaan oltu joskus vähän outoja muiden mielestä. ;)

1. 

   Pölhö
   8. heinäkuuta 2012 klo 11.45

   Minulle hieman särähti korvaan (tai oikeastaan silmään :D) tuo sana "naisellinen", sillä juuri mietinkin että eikö ihminen voi olla miehinen vaikka se ratsastaisikin tai tykkää taiteesta? Jos pelaisin vaikka jalkkista (mikä oli ratsastuksen ohella toinen mahdollinen harrastus pienenä), olisinko miehisempi? Jotenkin tuntuu että niinsanottua henkistä munaa olisi paljon vähemmän kun voisi mennä vaan massan mukana -onko se sitten miehistä, madella muiden tahtiin? Itselläni on tällä hetkellä enemmänkin tosi äijä olo. :D
   
   Onneksi en ole ainoa kenen mielestä Suomessa on tasa-arvon asiat kumminkin rempallaan, molempiin suuntiin. Kommenttisi piristi, on ihmisiä jotka on samaa mieltä -jee!

1. 

   Pölhö
   8. heinäkuuta 2012 klo 11.47

   Haha, näinhän se menee. :D Ja niinkuin parissakin kommentissa täällä jo sanotaan niin iso osa huippuratsastajista on miehiä~

1. 

   Pölhö
   8. heinäkuuta 2012 klo 11.51

   Tsemppiä myös sulle! Itse olen huomannut että jos vaan on asiansa kanssa kuin se ei olisi mikään ihmeellinenkään juttu, vähän ylpeillenkin kertoo (Tyyliin pajattaa kovaan ääneen miten sai sen "stnan pollen sitten kumminkin sinne traileriin monen tunnin väännön jälkeen") niin ihmiset ei lopulta enään pidä sitä niin ihmeellisenä. Enemmän se satuttaisi jos kaverit tai sukulaiset pitäisi ratsastusta mulle vääränä juttuna, mutta koska eivät pidä niin se tuntemattomien panettelukaan ei tunnu niin pahalta. Kunhan luovat stereotypioita.
   Tutustuisivat niin näkisivät ettei miussa oikeastaan ole muuta "poikkeavaa" (tosin ei sitä edes poikkeavaksi voi sanoa) kuin ratsastus ja pikkuinen piirustusinto.

1. 

   Eve
   23. heinäkuuta 2012 klo 13.32

   Joku ristiriita täytyy olla, kun väitetään, että Suomessa ollaan suvaitsevaisia ja kaikki erilainen pitää hyväksyä. Mikä lopulta on normaali? Eikö jokainen saa olla sellainen kuin sattuu olemaan ja tehdä niitä asioita, joista pitää?
   
   Rispektii siitä, että jatkat kaikesta tollasesta huolimatta. Ei tosiaan kannata lannistua. (:

1. 

   Essi
   24. heinäkuuta 2012 klo 15.17

   Kiitos ja kumarrus siitä, että osoitit teitä ratsastajapoikia olevan olemassa. Itken täällä sydänverta kotopuolessa, kun ratsastajakaarti on niin ämmävetoista (ja siitäkös juoruja syntyykin...), kun kaivattaisiin nuoria miehiä enemmän. Täytyy myös nostaa hattua taiteilijan lahjoillesi. Itsekin maalari olen ja kuvaamataitopainotteisessa koulussa ollut koko kouluikäni melkein, joten teitä taiteilijoita on helppo arvostaa.
   
   Aijon tulevaisuudessa (kun joskus tallimme laajennus ja kentänrakennus toteutuu) perustaa pojille oman ratsastusryhmän. Tähän lajiin tarvitaan enemmän miehiä, jotta ämmät pysyy kurissa. Siksi ratsumaailma onkin paljon ravimaailmaa raadollisempaa kun ämmiä on joka nurkassa. Tsemppiä sulle ja sait yhden lukijan lisää! :)

1. 

   Pölhö
   25. heinäkuuta 2012 klo 11.46

   Tästä oon mie joskus suuremminkin paasannut koulussa (ihan tarkoituksella siis :D), että kun ollaan kerta niin suvaitsevaisia niin miksi löytyy sitten ns. ammatti- ja harraste"rasismia" kaiken oikean rasisminkin rinnalla? Tosi tasa-arvoinen maa joo... Onhan täällä paremmin asiat kuin ehkä jossain muualla, muttei silti hyvin.

1. 

   Pölhö
   25. heinäkuuta 2012 klo 11.50

   Tuo ratsastusryhmä voisi olla tosi hyvä idea, Fallkullan tilallahan oma oma heppakerho pojille ja erinnäisillä talleilla on sellaisia "äijäryhmiä". Olisi pienempi kynnys tulla toimintaan mukaan kun ei mene tyttöjen sekaan -tosin tästä syystä nostan hattua mein kotitallin pojille ja miehille, jotka ovat ihan vaan tulleet mukaan tunneille -ja vielä isompi hatunnosto muille tuntilaisille ja tallitytöille jotka eivät karsasta ketään ryhmien ulkopuolelle!

1. 

   Salla
   7. elokuuta 2012 klo 17.21

   Minun mielestäni on hieno asia, että sinä uskallat harrastaa ratsastusta ja kirjoittaa siitä julkisesti, vaikka tiedät joutuvasi pilkan kohteeksi. Suomi on rasistinen maa, vaikka se halutaankin kieltää. Miksi ihminen ei saisi tehä, sitä mistä tykkää? Itse oon miettiny et mikä poikien päässä liikkuu, kun ei voi harrastaa ratsastusta, talleilla meitä tyttöjäkin on :D Eikö harrastus ole kuitenkin ihan oma asia. Itse harrastan crossia ratsastuksen ohella, eikä se tee minusta poikaa, niin miksi ratsastus tekisi sinusta tytön?

1. 

   Pölhö
   7. elokuuta 2012 klo 18.50

   Mie en usko että se johtuisi siitä etteikö pojat välttämättä tykkäisi, mutta justiinsa se että millaisen maineen siitä saa ajaa varmasti poikia toisiin lajeihin. Kun löytyy näitä vatipäitä (niin tytöistä kuin pojistakin) jotka varmasti heittää harrastuksesta kuin harrastuksesta jotain p*skaa läppää.
   Lisäksi olen huomannut sellaisen pelottavan seikan, että jos talliin pölähtää poika, joutuu hän auttamatta silmätikuksi. Itse olen kasvattanut kuurot korvat supinoille mutta vasta talliin tulleelta se tuntuu varmasti pahalta. Kotitallillani ei supinaa ole, mutta heti kun kävin toisella tallilla erästä lämpöistä läpiratsastelemassa niin heti ilmestyi kentän laidalle kasa pieniä tyttöjä minua "kuiskaten" arvostelemaan. Nauratti kun melkein jokainen argumentti päättyi siihen että "kun ei pojat osaa". :DDDDDD Miesvihaisia pikkulapsia apua. (Nyt onneksi kys. tallilla on sääntö ettei kentän laidalla saa enää norkoilla isolla joukolla, huh.)

1. 

   Chao
   16. elokuuta 2012 klo 15.05

   Suomi on vielä niin takapajula verrattuna muihin maihin että huhhuh, ei ihme että erilaiset otetaan silmätikuiksi. Sama kaava tosin on toistunut jo vuosisatojen ajan, mutta Suomi se tuntuu vain polkevan paikallaan.
   
   Toisaalta kuurojen korvien kasvatus on hyvä juttu, tuleehan morkkauksesta, mollaamisesta jne jne aina paha mieli itselleen, mutta huomattavasti helpommalla elämässä pääsee, kun jättää lapselliset nitisijäkitisijät omaan arvoonsa, on tyytyväinen itseensä ja näyttää sen. Itsevarmuus yleensä karkottaa kiusaajat ja morkkaajat aika nopeasti, samoin kuin täydellinen välinpitämättömyys näitä kohtaan.
   
   Vaan tosiasia on myös, etteivät nykyajan nuoret osaa nostaa itsetuntoaan jollakin terveellä tavalla, vaan oman egon pönkittämiseen tarvitaan se toisen maahan potkiminen - henkisesti tai fyysisesti.
   
   Mutta never give up! Jatka samaa rataa ja ole ylpeä siitä mitä olet ja mitä teet.

1. 

   jansku
   29. lokakuuta 2012 klo 21.12

   Saat uuden lukijan, blogisi on tosi hyvä! :) jatka samaan malliin! ja oon muuten samaa mieltä ^^

1. 

   Pölhö
   29. lokakuuta 2012 klo 21.49

   Oi, kiitti ja kiva juttu! c:

1. 

   AnZu
   30. lokakuuta 2012 klo 17.26

   Ratsastus tuntuu olevan Suomessa enemmän tyttöjen laji, mutta tosiaan kansainvälisesti menestyneet esteratsastajat tuntuvat olevan pääosin miehiä.
   Asiaa kommentoivat ihmiset eivät siis ole pelkästään toisia lokeroivia vaan selkeästi myös vähän turhan Suomi-keskeisiä.

1. 

   Pölhö
   1. marraskuuta 2012 klo 20.28

   Totta, totta!

1. 

   AnZu
   1. marraskuuta 2012 klo 20.52

   Liityin muuten myös lukijaksi, kiintoisia juttuja sulla täällä :)

1. 

   Janita
   13. marraskuuta 2012 klo 10.55

   Kun joskus tulit blogiini kommentoimaan jotain, niin tulin kurkkaamaan tätä sun blogia. Nyt tulin taas kurkkaamaan ja päätin liittyä tällä kertaa lukijaksi - kivoja tekstejä sulla. On hieno juttu, kun joku USKALTAA erottua joukosta ja olla oma itsensä, mä arvostan sitä.
   
   Tää on kyllä niin perseestä, kun yhteiskunta olettaa ihmisten kuuluvan johonkin tiettyyn muottiin. Eräs kaveripoikani ratsasti nuorempana ja tykkää edelleen hevosista, mutta lopetti harrastuksen kiusaamisen vuoksi. Että tämmönen kyrsii.
   
   Älä luovu elämäsi tärkeistä asioista vain kiusaajien takia. Näytä niille ja ole jatkossakin oma itsesi! :) Ps. mahtavia piirutuksia oli tuossa neljänneksi uusimmassa postauksessa!

1. 

   Pölhö
   13. marraskuuta 2012 klo 21.16

   Niin tuttu juttu, hirveän moni sälli jonka kanssa on nuorempana ratsastellut jotenkin mystisesti hävisivät hevospiireistä viimeistään 16-vuotiaana. Enkä sinänsä edes ihmettele, jos ei mullakaan olisi ollut Haddia josta oli pakko tietenkin vastuuta ottaa, olisin varmaan itsekin jo jossakin vaiheessa lopettanut.
   Nyt on enemmänkin sellainen "hälläväliä"-olo, sitä kun teininä tarpeeksi yritti muita miellyttää eikä siltikään ikinä oikein tullut kiitosta, niin ei sitä nyt enää vaan jaksa edes yrittää änkypunkuilla siihen muottiin mitä meikälle tyrkyttävät.
   
   Mutta kiitos tsempistä ja tosi kiva juttu että liityit lukijaksi -ja vielä kivempi juttu että tykkäät piirroksista! :)

1. 

   Harakka
   29. marraskuuta 2012 klo 20.51

   Mutta hehe, minäkin olen mukamas mies, lesbo ja ties mitä, kun en sovi siihen yleiseen naiselle asetettuun muottiin.
   
   Kun on ultralyhyt tukka, ns. maskuliininen ammatti, eikä viihdy korkokengissä ja ei tykkää meikkaamisesta ja romanttisista komedioista - silloin olet automaattisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva nainen. :D Juu en.
   
   Senkus olet, elät ja hengität, etkä välitä paskan vertaa kaikista tyhmistä länkyttäjistä!

1. 

   laep
   6. joulukuuta 2012 klo 2.58

   Minun veljeni aloitti ratsastamaan samaan aikaan kun minäkin ja hän ja meidän serkkumme (myöskin poika) piti ratsastuksesta kovasti. No, tulipa esiin ala-aste ja tytöksi haukkuvat kaverit... Jäi pojilla ratsastus siihen paikkaan.
   
   Onneksi sinä olet heistä vahvempi ja teet niin, kuin haluat tehdä etkä niin, mihin muottiin yleisesti pojat/miehet asetetaan. Oma poikaystävänikin on ihan innoissaan hevosista ja ratsastaa mielellään. Hän tosin on jo 21-vuotias ja ohittanut nämä teini-iän haukkumiset.
   
   Täältä ainakin täydet tsempit!

1. 

   Pölhö
   6. joulukuuta 2012 klo 11.46

   Se on inhottava ilmiö että pieniä poikia minäkin olen tuolla ratsastuskoululla auttanut laittamaan poneja kuntoon ja välillä antanut harjailla Haddiakin ihan vain siksi että on niin kivaa nähdä pikkumiehiä ratssatustunneilla -sitten puf, pari vuotta ja katoavat tallilta jotenkin mystisesti. Toisaalta sitten sinne on palaillut 19-30 v sällejä jotka on vaan päässyt yli siitä nimittelystä, joten toivottavasti noille pikkuratsastajille kävisi samoin. :/
   
   Välillä on vain hirväen vaikea ignoorata kaikenmaailman epäilykset, tässä taannoin Hötölässä keskustelivat muistaakseni vieläpä sennulassa että mikä minä olen ja siellä tuli vaikka mitä asiatonta kommenttia + en voi kuulemma oikeasti olla poika, olen vain provoava teinityttö koska a) pojat ei pidä hevosblogia (niin öö ei vai, kyllähän noita näkyy), b) pojat ei voi ns. intohimoisesti elää hevosille (mikäs Christian Carden on) ja c) pojat ei osaa piirtää (millä perusteella?). Onneksi töpö härötettiin aika pian, mutta se on jäänyt nyt kaivelemaan ihan hullun pahasti vaikkei pitäisikään. :/
   
   Kiitos tsempistä, kyllä tämä tästä varsinkin nyt kun pääsin koulusta pois, sinnepähän jäivät teinit kiusaamaan toisiaan, ehkä minä jäänkin vain hevosalalle suoraan! :)

1. 

   Pölhö
   6. joulukuuta 2012 klo 11.48

   Ihmisillä on niin tyhmiä ennakkoluuloja, kyllä minä vielä viattoman läpän heiton ymmärrän mutta jos se jatkuu ja jatkuu ja jatkuu niin... Mutta nyt pääsin tuolta datisten seasta pois kun saan tutkintotodistuksen kätöseen, joten ainoat kiusanhenget jäävät nettiin ja netin voi aina sulkea -ehkäpä tästä suuntaan vaikka sitten hevosalalle missä olisi enemmän samanhenkistä porukkaa, niin olisi kivakin jotain opiskella. :)

1. 

   Vulpes
   6. tammikuuta 2013 klo 1.23

   Tämä on kyllä joku ikuisuuspaska, muotit ja niihin sopimattomuus.Itsekin olen ollut aina ulkona siitä muotista mihin minut (ja muutkin tytöt) on tahdottu pistää.Yläaste meni aikanaan vituiksi sen takia, mutta nyt vanhempana ja viisaampana (?) olen tyytyväinen että pidin sitkeästi kiinni siitä mitä olin enkä taittunut toisten pilkkaan.Hevostelu on kyllä miehekästä hommaa vaikka sitä niin tyttöjen juttuna pidetäänkin.Näin naisnäkökulmasta itsellä ollut vaikeuksia taas miesten kanssa, kun lihaksia on "liikaa" ja esmes 20kg säkki rehua (tai mitä vaan) nousee kepeään olalle.Ei ole sitten hyvä sekään kun ei ole tarpeeksi naisellinen tjsp.Noh, olen tyytyväinen itseeni ja hienoa kun sinäkin olet itseesi.Jatka samaa rataa \,,/

1. 

   Jenna
   10. tammikuuta 2013 klo 17.32

   Kuules, mie olen ihan samassa tilanteessa, vaikka olenkin sitä vastakkaista sukupuolta edustava. Olen aina tykännyt peleistä ja varsinkin sellaisista mistä pojat tykkää. Aina saa kuulla "oot kuiteki jätkä, ei muijat pelaa tälläsii pelei" jne. jos näytän kuvani ja yritän todistaa et kato, olen oikeasti nainen. Sitten tulee "ai se on sun siskos.." tmv. Vaikka tykkäänkin hevosista ja niin, on mulla myös erittäin poikamaiset kiinnostuksen kohteet niiden lisäksi. Koko ikäni kiusattu näistä syistä.
   Mie olisin ollu niin iloinen, jos miulla ois ollu mahdollisuus ystävystyä pojan kanssa hevospiireissä. Eipä ole sellaista mahdollisuutta koskaan suotu. Muutenkin jätkien seurassa on muutenkin monesti helpompi olla, ainakin miulle. Ihanaa et olet hevosimmeisiä! Justiinsa vasta törmäsin blogiisi ja ehdottomasti haluan olla vakituinen lukija. Tsemppiä ja jaksamista! :)