Ja kas näin saapuivat tilaamani Quarter Canyon-suitset halpisohjien kera. Huomenna päästään kokeilemaan noita ratsastaen, tänään Miia ymmärrettävästi valitsi maastoon olympiat ja enkkusuitset, syyt voitte ehkä ymmärtää... Haddi oli aivan yhtä kakkapää kuin arvattiinkin, heti ensimmäisessä risteyksellä alkoi keulimaan ja toisessa risteyksessä teki uukkarit ja täyttä laukkaa vaan takaisin tallille päin, ojiin peruuttelua ja juputtamista oli myöskin alkuun ilmassa. Raa'asti vaan sitten talutin Haddia jonkun matkaa, ja sen jälkeen kun sille oli kolmen ihmisen voimin selvitetty että temppuilu ja kettuilu vain pidentää reissua, niin johan sitten kuljettiinkin loppumatka nätisti. Hirveästi se kyllä kuumeni, vaahtosi ja pyöritteli häntäänsä, etsien kaikkialta syytä lähteä pinkomaan.
Ottakaa nyt sitten tästä selvää, mutta ehkäpä kun Haddia tarpeeksi kauan jaksaa ojentaa maastossa niin se alkaisi taas toimimaan sielläkin. Kaikki kiitos ja kunnia Miialle, joka uskaltautuu kerta toisensa jälkeen tuon apinan selkään! Itse myönnän ihan suoraan etten siellä pysy erityisen hyvin, joten kiva kun joku satulaanliimautuja käy vähän koulimassa Haddia. :) Onneksi on ystäviä!

Tällä viikolla onkin tosi hevospainotteista. Kengittäjää taas kaivattaisiin ja Haddia olen nyt ahkeraan treenannut, tosin tehnyt sen aika paljolti tallin lähellä pienillä metsäpoluilla ja teillä ihan vaan vaihtelun vuoksi. Lupauduin myöskin treenaamaan länkkärijuttuja kaverini Wili-vuoniksella, hän itse on sairaana eikä tahtonut jäädä jälkeen muista joten mikäs tässä autellessa. On tosi kivaa vaihtelua mennä vaihteeksi muulla hevosella kuin Haddilla, vieläpä kolmikäyntisellä -oi autuutta! Plus ekaa kertaa vuosiin ratsastan satulatta ilman kivuliasta takamusta, Haddin selkä on niin terävä mutta Wilin leveä, pehmeä selkä oli kuin sohva. Yleensä meikän polveakin alkaa särkeä kun se on oman aikansa ilman jalustimen tukea roikkunut, mutta ei Wilin ihanassa sohvaselässä... Tässäpä meikälle oiva terapiaratsu. :D Wilillä tahtoisin kyllä ratsastaa myöhemminkin kuin vain tämän viikon aikana, ne askeleet... Ahhh.

Ja niin nätisti sitä killiteltiin riekkumisten jälkeen...

Miullon joku juttu että hevoselle pitää höpöttää koko ratsastuksen ajan, joten seliseli.